Kukaan ei ole (tai ainakaan pitäisi olla) näkymätön 

Miltä sinusta tuntuisi, kun ravintolassa tarjoilija ei edes katsoisi sinuun vaan kysyisi kanssa liikenteessä olevalta ystävältäsi mitä sinä juot tai syöt? Veikkaan, että ei hyvältä. Tämä on valitettavasti monen puhevammaisen henkilön arkea. Koska he eivät pysty ilmaisemaan itseään puheen avulla, oletetaan heidän olevan vailla omaa mielipidettä. Nyt tässä siis kaikille tärkeä viesti: Puhumaton ei ole olematon! Jokainen ihminen on arvokas, jokainen ihminen kommunikoi. Jokainen ihminen tulisi kohdata arvostavasti ja kunnioittaen, kenenkään yli ei pitäisi hyppiä. 

Mitä sitten tarjoilija voisi tehdä toisin tilanteessa, jossa pyörätuolissa oleva puhevammainen henkilö on liikenteessä esimerkiksi tulkkinsa kanssa? Hän voisi ainakin katsoa pyörätuolissa olevaa henkilöä silmiin ja kysyä, mitä sinä otat. Sitten hän voisi odottaa, mitä tapahtuu. Voisi käydä vaikka seuraavanlaisesti: henkilö ilmaisisi epäselvällä puheella tilauksensa, jonka jälkeen tulkki selventäisi epäselvän puheen tarjoilijalle. Jos tarjoilijalla on vielä muita kysymyksiä, kuten “Saisiko olla jotain juotavaa?” voisi hän osoittaa kysymyksen suoraan puhevammaiselle henkilölle, eikä hänen tulkilleen. 

En sano, että ihmiset haluavat välttämättä olla ilkeitä, mutta tietämättömiä he saattavat olla. Puhevammaisuus menee helposti sekaisin kehitysvammaisuuden kanssa. Eikä siinä - samalla kunnioituksella ja tavalla tulisi kaikki kehitysvammaisetkin henkilöt kohdata! Mutta selvyyden vuoksi kerrottakoon, että puhevammaisella henkilöllä tarkoitetaan kuulevaa ihmistä joka ei tule arjen kommunikaatiotilanteissa toimeen puheen avulla. Kehitysvammaliiton mukaan Suomessa onkin merkittävä määrä, noin 65 000 ihmistä, joilla on eri asteisia puhe- ja kommunikaatiovaikeuksia. Monet puhevammaiset henkilöt käyttävätkin kommunikoinnissa erilaisia puhetta tukevia tai korvaavia apuvälineitä, kuten kommunikaatiokansioita, sovelluksia, puhelaitteita, painikkeita tai vaikkapa tukiviittomia. Lisäksi monet saattavat liikkua tulkin kanssa, onhan heillä oikeus KELA:n tukemaan tulkkauspalveluun, josta voi saada 180 tulkkaustuntia vuodessa. 

Itse olen ammatiltani myös puhevammaisten tulkki. Roolini on itselleni selvä. Asiointitilanteessa tulkkaan asiakasta, kerron mitä hän sanoo ja tarvittaessa selkeytän puhuttua viestiä hänelle (puhevammaan saattaa liittyä nimittäin joissain tapauksissa myös puheen ymmärtämisen haasteita, esim. abstraktit käsitteet voivat olla hankalia). Silti, niin monta surullista kertaa tulkattavani on ohitettu täysin ja puhe kohdistettu vain minulle. Pyrinkin aina suoraan sanomaan, että olen vain tulkki, kysy häneltä itseltään. Näin ihmiset ehkä myös oppivat jotain ja tulevaisuudessa käyttäytyvät eri tavalla, eivätkä pelkää katsoa vammaista henkilöä silmiin ja puhua hänelle itselleen. Älä siis oleta, vaan rohkeasti katso silmiin, kohtaa ja tervehdi. Jokainen ihminen on sen arvoinen. 

Vammaisen henkilön voi kohdata samalla kunnioituksella kuin kenet tahansa muunkin.
Kuva: Pixabay (2023)

Moni puhevammainen henkilö käyttää kommunikoinnissaan apuvälineitä, kuten esim. kuvassa oleva näppäimistö. Tulkin ammattitaitoa on tulkata asiakkaan tuottama viesti vuorovaikutuskumppanille.
Kuva: Papunet (2023)

Lähteet:

Kehitysvammaliitto, 2023: Kehitysvammaliitto » Puhevammaisuus
Kansaneläkelaitos, 2023: Tutustu vammaisten tulkkauspalveluun | Henkilöasiakkaat | Kela